Kuvittele, että jokainen banaaninkuori, maitopurkki ja vanha kännykkä olisi kuin pieni äänestyslipuke: heitätkö sen roskiin vai annatko sille uuden elämän? Tätä “äänestystulosta” mitataan kierrätysasteella – eli sillä, kuinka suuri osa kaikesta syntyvästä jätteestä saadaan kierrätykseen materiaalina. Kierrätysaste kertoo siis käytännössä, kuinka tehokkaasti onnistumme palauttamaan tavaroiden ja pakkausten raaka-aineet takaisin kieroon sen sijaan, että ne päätyisivät poltettaviksi tai kaatopaikalle.
Laskentatapa on suhteellisen suoraviivainen: kierrätysaste = kierrätykseen päätyneen jätteen määrä jaettuna kokonaisjätemäärällä, kerrottuna sadalla. Jos esimerkiksi kunta tuottaa vuodessa 10 000 tonnia jätettä ja tästä 4 500 tonnia saadaan kierrätettyä, on kierrätysaste 45 prosenttia. Kuulostaa selkeältä – mutta todellisuudessa luvut voivat vaihdella paljon riippuen siitä, mitä lasketaan mukaan ja miten eri jakeet tilastoidaan.
Moni sekoittaa kierrätysasteen hyötykäyttöasteeseen, mutta nämä eivät ole sama asia. Hyötykäyttö kattaa kaiken jätteen uudelleenkäytön, myös energiantuotannon polttamalla. Kierrätysaste taas mittaa vain materiaalien todellista kierrättämistä uudeksi raaka-aineeksi. Toisin sanoen: jos roskasi poltetaan lämpölaitoksessa, se voi nostaa hyötykäyttöastetta, mutta ei kierrätysastetta.
Miksi kierrätysaste on tärkeä?
Kun katsoo ympärilleen arjessa, näkee helposti tavaraa, jonka elinkaari voisi jatkua pidempään: take away -kupit, muovipakkaukset, rikkinäinen elektroniikka. Jos nämä kaikki päätyvät jätteeksi ilman kierrätystä, hukkaamme valtavan määrän luonnonvaroja. Kierrätysaste onkin paljon enemmän kuin kuivakka tilastoluku – se on mittari sille, kuinka viisaasti yhteiskuntamme käyttää resursseja.
Ympäristön kannalta kierrätysasteen nousu tarkoittaa vähemmän kaivoksia, metsähakkuita ja öljynporausta, sillä olemassa olevat materiaalit saadaan uudelleen käyttöön. Esimerkiksi alumiinitölkin kierrättäminen säästää jopa 95 prosenttia energiaa verrattuna uuden alumiinin valmistukseen. Myös ilmastopäästöjen vähentämisen näkökulmasta kierrätysasteella on ratkaiseva merkitys – mitä enemmän materiaalia kierrätetään, sitä vähemmän syntyy hiilidioksidipäästöjä tuotantoketjussa.
Mutta kyse ei ole vain ympäristöstä. Kierrätys tuo taloudellisia hyötyjä, sillä materiaalit, joita muuten kutsuisimme jätteeksi, voivat olla arvokkaita raaka-aineita. Korkea kierrätysaste luo myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia kiertotalouden ympärille: keräyspalveluja, lajitteluteknologiaa, uudelleenvalmistusta. Lyhyesti sanottuna – jokainen prosenttiyksikön nousu kierrätysasteessa on askel kohti resurssiviisaampaa ja kilpailukykyisempää yhteiskuntaa.
Suomen kierrätysaste – missä mennään nyt?
Kun katsomme suomalaista kierrätysastetta nykypäivänä, lukemat kertovat sekä haasteista että potentiaalista. Vuonna 2022 Suomen yhdyskuntajätteen (eli talouksien ja yritysten yhteinen jäte) kierrätysaste oli laskentamenetelmästä riippuen joko 50,4 % tai 44 %. Nämä luvut jäävät EU:n asetetusta 55 % tavoitteesta, joka on tarkoitus saavuttaa jo vuoteen 2025 mennessä.
EU-maiden yhdyskuntajätteen kierrätysaste on keskimäärin noin 50 %. kun taas huippumaita edustavat esimerkiksi Saksa, Itävalta, Alankomaat ja Belgia.
On toki huomioitava, että kierrätysaste vaihtelee EU-maissa monesta syystä, ja kyse ei ole pelkästään siitä, kuinka ympäristötietoisia ihmiset ovat. EU:ssa käytetään useita erilaisia laskentamenetelmiä kierrätysasteelle, ja ne eivät ole täysin vertailukelpoisia.
Joissain maissa, kuten Italiassa, kierrätysasteen luku voi olla yli 80 %, koska tilastoihin sisällytetään myös hyötykäyttö (esim. jätteiden energiasisällön hyödyntäminen polttamalla), tai koska vain tiettyjä jätelajeja (kuten pakkausjätettä) raportoidaan. Tämä voi antaa huomattavasti korkeamman kuvan kuin se, mikä olisi puhtaasti materiaalien uudelleenkäytön osalta.
Kierrätysasteen vaikutus omavaraisuuteen
Geopoliittinen näkökulma korostaa riippuvuuttamme ulkomailta, etenkin Aasiasta ja Kiinasta, tuodusta raaka-aineesta. Kierrätysasteen parantaminen vähentää riippuvuutta näistä tuontiketjuista ja lisää materiaalien omavaraisuutta ja kriittisten materiaalien turvaa.
Taloudellisesta näkökulmasta tilanne on samoin selkeä: kääntämällä kierrätysasteemme nousuun, Suomi voi merkittävästi vahvistaa kauppatasettaan. Kierrätys toisi mukanaan sekundaarisia raaka-aineita, vähentäisi tuontitarpeita ja mahdollistaisi vientivoittoja materiaalitehokkaasta kiertotalouden liiketoiminnasta. Vaikka tarkat luvut kauppataseesta puuttuvat, on intuitiivisesti selvää: mitä enemmän kierrätettyjä materiaaleja voidaan käyttää kotimaisessa tuotannossa, sitä enemmän säästetään tuontikustannuksissa ja avataan uusia vientimahdollisuuksia.
Yhteenvetona: vaikka Suomen kierrätysaste on hitaassa nousussa, se ei vielä riitä EU-tavoitteisiin. Vertaillessamme muita maita ja huomioiden geopoliittisen ja taloudellisen ulottuvuuden, on selvää, että kierrätysaste ei ole vain ympäristömittari – se on avain parempaan omavaraisuuteen ja taloudelliseen positiiviseen kehitykseen.
Yritysten kierrätysaste ja vastuullisuus
Jos kotitalouksien kierrätysasteesta puhutaan paljon, yritysten rooli jää usein vähemmälle huomiolle – vaikka juuri siellä piilee suurin potentiaali. Yritykset tuottavat huomattavan osan kaikesta jätteestä, ja niiden toimilla on suora vaikutus koko kansantalouden materiaalivirtoihin. Kierrätysaste ei olekaan yrityksille pelkkä ympäristömittari, vaan myös kilpailukykytekijä.
Moni organisaatio seuraa jo nyt kierrätysastettaan osana vastuullisuusraportointia, etenkin kun EU:n uudet CSRD-raportointivaatimukset astuvat voimaan. Kierrätysaste on helppo ja konkreettinen luku, joka kertoo, kuinka tehokkaasti yritys vähentää neitseellisten raaka-aineiden käyttöä. Samalla se on väline rakentaa luottamusta asiakkaiden, sijoittajien ja viranomaisten suuntaan: korkea kierrätysaste kertoo, että yritys ottaa vastuullisuutensa tosissaan.
Taloudellisesta näkökulmasta kierrätys voi merkitä myös merkittäviä säästöjä. Lajittelemalla jätteet oikein ja ohjaamalla ne materiaalikiertoon yritys voi pienentää jätehuoltokustannuksiaan – usein huomattavastikin. Lisäksi kierrätys tuo uusia ansaintamahdollisuuksia: jätteeksi määritellystä sivuvirrasta voi tulla toisen yrityksen raaka-aine. Näin kierrätysaste toimii myös porttina kiertotalouden ekosysteemeihin, joissa materiaali ei ole ongelma, vaan resurssi.
Yritysten kierrätysaste on siis paljon enemmän kuin numero vastuullisuusraportin taulukossa. Se on strateginen työkalu, joka linkittää ympäristönsuojelun, talouden ja brändiarvon yhdeksi kokonaisuudeksi.
Näin parannat kierrätysastetta käytännössä
Kierrätysaste ei nouse pelkillä juhlapuheilla – se vaatii konkreettisia tekoja. Yrityksille tämä tarkoittaa ennen kaikkea kolmea asiaa: lajittelun tehostamista, materiaalivirtojen seurantaa ja uusien ratkaisujen hyödyntämistä. Kun jätevirrat hallitaan oikein, kierrätys muuttuu kustannuserästä kilpailueduksi.
Ensimmäinen askel on lajittelu. Mitä paremmin eri materiaalit erotellaan jo syntypaikalla, sitä helpompi ja edullisempi ne on ohjata kierrätykseen.
Toiseksi yrityksen kannattaa seurata materiaalivirtojaan: paljonko jätettä syntyy, mistä se tulee ja mihin se päätyy? Ilman dataa kierrätysaste pysyy arviona, mutta kun tiedot ovat tarkkoja, voidaan myös tehdä todellisia päätöksiä sen nostamiseksi.
Tähän kaikkeen hengästyttävään kuormaan on onneksi saatavilla apua. Easywaste, yritysten jätehuollon kumppani, tarjoaa älykkään tavan hallita kierrätysastetta ja kustannuksia samanaikaisesti. Easywasten älykäs jätehuoltosopimus mahdollistaa sen, että eri jakeille voidaan valita juuri ne operaattorit, jotka hoitavat kyseisen materiaalin tehokkaimmin. Tämä tarkoittaa käytännössä kahta asiaa: kierrätysaste nousee ja jätehuollon kustannukset laskevat.
Tämän lisäksi Easywaste tuo yristykselle operatiivista varmuutta: saatte käyttöönne yhteyshenkilön, joka tuntee yrityksenne jätehuollon kokonaisuuden ja varmistaa, että kaikki sujuu sovitusti. Hän huolehtii alustan avulla aikatauluista, yhteyksistä jätehuoltoyhtiöihin sekä mahdollisten poikkeamien ratkaisemisesta nopeasti ja joustavasti. Näin voitte keskittyä omaan liiketoimintaanne, meidän vastatessa jätehuoltonne toimivan tehokkaasti ja läpinäkyvästi.
Lisäksi Easywaste poistaa yhden yritysten suurimmista päänsäryistä – raportoinnin. Easywaste tuottaa automaattisesti kattavat raportit kaikista kohteista, riippumatta siitä kuinka monta eri operaattoria yritys käyttää. Tämä ei ainoastaan helpota arkea, vaan myös tukee vastuullisuusraportointia ja CSRD-vaatimuksia.
Kun kierrätysastetta lähdetään nostamaan näin järjestelmällisesti, ei kyse ole vain ympäristöteosta. Yritys voi samanaikaisesti säästää rahaa, vastata asiakkaiden ja sijoittajien odotuksiin sekä rakentaa liiketoiminnalleen kestävää kilpailuetua.
Yhteenveto
- Kierrätysaste: Mittaa, kuinka suuri osa jätteestä saadaan kierrätykseen materiaalina. Eroaa hyötykäyttöasteesta, joka sisältää myös energiantuotannon polttamalla.
- Merkitys ympäristölle ja taloudelle: Korkea kierrätysaste säästää luonnonvaroja, vähentää hiilidioksidipäästöjä ja luo taloudellista hyötyä uusien raaka-aineiden ja liiketoimintamahdollisuuksien kautta.
- Suomen tilanne: Kierrätysaste n. 44–50 %, jää EU-tavoitteesta (55 %). Vertailussa huippumaat, kuten Saksa ja Itävalta, pärjäävät paremmin.
- Geopoliittinen näkökulma: Suomi ja EU ovat riippuvaisia Aasiasta ja Kiinasta tuoduista materiaaleista. Kierrätyksen tehostaminen lisää omavaraisuutta ja vähentää tuontiriippuvuutta.
- Taloudellinen näkökulma: Kierrätys voi kääntää kauppataseen ylijäämäiseksi, vähentää tuontikustannuksia ja luoda vientimahdollisuuksia kiertotalouden materiaalivirroista.
- Yritysten rooli: Yritykset tuottavat merkittävän osan jätteestä. Kierrätysaste on tärkeä vastuullisuusmittari ja kilpailutekijä. Korkea kierrätysaste säästää kustannuksia ja tukee CSRD-raportointia.
- Käytännön keinot kierrätysasteen nostamiseen: Tehokas lajittelu, materiaalivirtojen seuranta, teknologian hyödyntäminen ja yhteistyö jätehuoltoalan toimijoiden kanssa.
- Strateginen merkitys: Kierrätysaste ei ole pelkkä ympäristömittari, vaan työkalu taloudelliseen tehokkuuteen, vastuullisuuteen ja kestävän kilpailuedun rakentamiseen.
